Jokainen kunta on kulttuurikunta!

Tiedätkö mistä Etelä-Pohjanmaan kunnasta löytyy Tove Janssonin ainoa alttaritaulu? Entä oletko kuullut nuoresta tytöstä nimeltä Kyllikki Saari, jonka kohtalo toi koko Suomen yhteen? Entä miltä mahtaa näyttää Suomen pienin taidetila?

Etelä-Pohjanmaan kulttuurikartta luotiin nostamaan esiin alueemme taide- ja kulttuurikohteita. Kohteita, jotka tutustuttavat paikalliseen arkkitehtuuriin, historiaan, perinteeseen ja taiteeseen. Kohteita, jotka alueemme kunnat kokevat heille erityisiksi. Ajatus yhteisestä koko alueen kattavasta koonnista lähti tarpeesta tehdä alueemme kulttuurista näkyvää. Etelä-Pohjanmaata ei ole perinteisesti pidetty Suomen tunnetuimpana kulttuurimatkailun maakuntana, olkoonkin, että alueellamme sijaitsee suurten kesätapahtumien lisäksi myös huvipuisto ja eläintarha. Kuitenkin jokaisesta alueemme kunnasta löytyy omaleimaisia taide- ja kulttuurikohteita, oikeita piilossa olevia helmiä – kun vain osaa etsiä ja katsoa.

Yhteinen koko alueen koonti leventää myös pienempien kuntien hartioita kulttuurikohteiden näkyvyyden tavoittelussa. Kartan suunnittelussa yhteiseksi tavoitteeksi otettiin, että jokainen kunta nostaa esiin myös naapurikuntien kohteita. Tärkeämpää kuin itse kartta on ollut yhteistyö. Monella tapaa yhteinen Kulttuurikartta-projekti on ollut työväline. Se on ollut konkreettinen asia, jota työstäessä on jaettu tietoa, rakennettu siltoja yli kuntarajojen ja nostatettu ajatusta yhteisestä tavoitteesta: maaseudullakin voi elää kulttuurisesti rikasta elämää nyt ja tulevaisuudessakin.

Alueemme kahdeksantoista kuntaa saivat hyvin vapaat kädet kohteiden valinnassa. Kohteita valittaessa törmättiin luonnollisesti kysymykseen, miten määritellään kulttuurikohde? Soveltuuko luontokohde tämän otsikon alle? Haluammeko tuoda esiin muistomerkkejä, sotia ja ihmiskohtaloita? Päädyimme siihen, että kulttuurikohteidemme reunukset ovat laajat. Niihin kuuluu niin legendaarinen pesäpallokenttä kuin luonnon luomat kulttuurikohteet ja yhteisöjä muovanneet ihmiskohtalot. Taiteellisuus tai kulttuuri eivät ole taide- ja kulttuurikentän omaisuutta, niin kuin eivät liikunta ja luonto ole liikuntakentän. Moni hieno elämys sisältää näitä kaikkia elementtejä.

Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä Kulttuurikartasta vain verkkolinkin taakse tallennettu pdf-julkaisu sekä kohteita nostattava sosiaalisen median kampanja. Sähköisen pdf-julkaisun lisäksi päädyimme rakentamaan myös ArcGis Story Maps –sovellusta hyödyntävän kartan Etelä-Pohjanmaan liiton sisäisen yhteistyön tuella. ArcGis on paikkatietoon perustuva karttapohjainen sovellus, jonka sovelluksia Etelä-Pohjanmaan liitto käyttää alueidenkäytön ja liikenteen suunnittelussa. Yhteistyön ansiosta säästyimme erilliseltä verkkosivuprojektilta ja pystymme kustannustehokkaasti selvittämään kartan kiinnostusta ja kävijämääriä. Alueemme kulttuurivastaavien pyynnöstä kartasta taitetaan myös pieni suppeampi lehtinen, jota jaetaan alueen kirjastoissa ja kulttuurikeskuksissa. Näin myös asukkaat, jotka eivät käytä internetiä tai sosiaalista mediaa pääsevät tutustumaan kohteisiin.

Etelä-Pohjanmaan kulttuurikartta löytyy sähköisenä osoitteesta www.epliitto.fi/kulttuurikartta ja kartasta on kirjattu jo yli 100 kohdetta. Kulttuurikartan sisältöihin voi törmätä alueemme kuntien ja @Kulttuurinpaikka -tilin sosiaalisessa mediassa. Myös alueen asukkaita kannustetaan jakamaan omat alueen kulttuurin helmet #Kulttuurikartta-merkinnällä, joista toivottavasti saamme hyviä nostoja ja lisäyksiä kartan seuraavaan päivitykseen.

Kartan hiomisesta iso kiitos kehittämistehtävän korkeakouluharjoittelija Iltalle ja Etelä-Pohjanmaan liiton ympäristösuunnittelija Marille!


Hanna Hangasluoma, kulttuuripäällikkö, Etelä-Pohjanmaan liitto
Päivi Alaniska, projektikoordinaattori, Seinäjoen kaupunki/ Kulttuuripalvelut

Kirjoittajat ovat mukana toteuttamassa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa alueellista Kulttuurin paikka -kehittämistehtävää Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2020-2021

Vastaa