Syksyn virtuaalivierailujen oppeja ja loppuhuipennus Espoossa

Yhteistuumin-blogin kuvituskuva.

Kulttuuria yhteistuumin -kehittämistehtävän toimintavuosi 2021 päättyy pian. Edellisen toimintavuoden 2020 tapaan sitä leimaa vahvasti koronapandemia ja sen aiheuttamat rajoitukset. Mutta niistä huolimatta on tänä vuonna saatu paljon aikaankin: 3 kuntavierailua ”livenä”, 7 virtuaalista kuntavierailua, 6 virtuaalista aamukahvitilaisuutta sekä toukokuinen verkostowebinaari ja marraskuinen Hanasaaren seminaari, josta lisää kirjoituksen loppupuolella. Haastavista olosuhteista huolimatta Kulttuuria yhteistuumin -kehittämistehtävä on tavoittanut satoja kuntien kulttuuripalvelujen ammattilaisia ja onnistunut lisäämään omalta osaltaan tuoreen kuntien kulttuuritoimintalain tunnettuutta. Siitä konkreettisena esimerkkinä äskettäin julkaistu infograafi, jonka voi ladata tietopankistamme.

Aiemmissa blogikirjoituksissa on käsitelty Rovaniemen ja Ähtärin sekä Lappeenrannan kuntavierailujen oppeja. Jos maailma olisi ollut toisenlainen, olisimme tehneet syksyllä kuntavierailut myös Saloon, Turkuun ja Kuopioon, mutta tilanteen ollessa mikä on, ne toteutettiin virtuaalivierailuina. Salon ja Turun vierailut toteutettiin hybridimallina, jossa Yhteistuumin-hanketyöntekijät olivat paikan päällä ko. kaupungeissa, mutta yleisö istui koronaturvallisesti etäyhteyksien päässä seuraamassa livestriimiä.

Salossa tutustuttiin kaupungin Kulttuurikumppanit-konseptiin, joka on salolaisten kulttuuriyhdistysten yhteistyöelin ja toimii vuorovaikutuksessa Salon kaupungin kulttuuripalveluiden kanssa. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa koko kaupungin kulttuuritoimintaa tukemalla kulttuuriyhdistysten ja eri taidemuotojen kehittymistä ja yhteistyötä. Sen tärkein oppi oli se, että jos kaupungin omat resurssit tuottaa kulttuuripalveluja ovat rajalliset, kannattaa yhteistyöstä kolmannen sektorin kanssa tehdä tiivistä ja tavoitteellista, jossa dialogi osapuolten välillä on aktiivista ja avointa. Salon virtuaalivierailulla syvennyttiin myös kulttuurirahoitukseen. Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntijat johdattelivat osallistujat työpajaan, jossa etsittiin yhdessä luovia ratkaisuja kunnallisten taide- ja kulttuuripalvelujen rahoittamiseksi myös heikompina aikoina, joita epäilemättä on luvassa tulevina vuosina.

Turun virtuaalivierailulla fokuksessa oli Turun kaupunginkirjaston ylläpitämä OmaKirjasto, joka tarjoaa kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita digitaalisesti ja maksuttomasti nautittaviksi erityisesti niille, joiden on vaikea muuten päästä palveluiden pariin esimerkiksi korkean iän vuoksi. Palvelun sisällön lisäksi vierailulla esiteltiin verkkolähetyksiin tarvittavaa kalustoa ulkopuolisen asiantuntijan avulla.

Vierailun toisen päivän teemana oli kulttuurihyvinvointi, jossa ääneen pääsivät Taikusydän-yhteyspisteen sekä Kulttuurikeskus PiiPoon, Tampereen kaupungin  ja Lapin yliopiston asiantuntijat. Turun vierailun tärkein viesti oli, että kulttuurihyvinvointi lisää kunnan vanhimpien asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta, ja että digitaalisilla välineillä ja laadukkaalla sisällöllä kulttuuripalvelut voidaan viedä helposti ja kustannustehokkaasti kuntalaisten omiin koteihin.

Syksyn viimeinen virtuaalivierailu suuntautui Kuopioon  ja silloin keskiössä oli lasten ja nuorten kulttuurikasvatus. Kuulimme mm. kaupungin Kiitos kaveruudelle -draamatoimintamallista, jonka tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten vuorovaikutus- ja kaveritaitoja ja siten ennaltaehkäistä kiusaamista. AvoT-taidekasvatusmallissa taidekasvatus on puolestaan sulautettu osaksi varhaiskasvatusta, ja taidekasvattaja työskentelee lapsiryhmässä kahdeksan viikon ajan. Mallin tavoitteena on vahvistaa lasten kulttuurisia oikeuksia sekä osallisuutta ja hyvinvointia, jotka ovat kuntien kulttuuritoimintalain keskeisiä tavoitteita.

Hanasaaren hengessä kohti tulevaisuuden kulttuuripalveluita

Kehittämistehtävän toimintavuosi sai ansaitsemansa päätöksen kaksipäiväisen seminaarin muodossa Espoon Hanasaaressa. Seminaarissa keskityttiin kuntien kulttuuripalveluihin ja niiden järjestämiseen kuntien kulttuuritoimintalain mukaisesti. Seminaaria seurasi paikan päällä ja linjoilla lähes sata henkilöä.

Kehittämistehtävä voikin sanoa keränneensä kunnista aktiivisen verkoston, jotka ovat innokkaita edistämään tuntemustaan kuntien kulttuuripalvelujen järjestämisestä. Ilman tätä aktiivista osallistujakuntaa monet hyvät toimintamallit olisivat jääneet pimentoon. Moni Hanasaareen saapunut osallistuja pääsi jakamaan kasvotusten kokemuksiaan oman alueen kulttuuritoiminnasta ja oppimaan toisilta.

Kuntien kulttuuriammattilaiset kokoontuivat Hanasaaren kongressikeskukseen verkostoseminaariin.

Hanasaaren verkostoseminaarin ensimmäisenä päivänä kuulimme rohkaisevia puheenvuoroja kulttuuriekosysteemistä, kuntien kulttuuritoiminnasta kerätystä tiedosta ja sen merkityksestä sekä alueellisesta kehittämistehtävien onnistumisista Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta, Kuopiosta ja Etelä-Pohjanmaalta.

Toisen päivän puheenvuorot toivat valtakunnallista näkemystä kuntien kulttuuripalveluista ja toimintaympäristön muutoksista. Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharjun kertoi puheenvuorossaan kuntien kulttuuritoiminnan ajankohtaisista asioista.  FCG:n asiantuntija Eero Laesterä keskittyi puheenvuorossaan kuntatalouden merkitykseen, ja Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee päätti seminaaripäivän puheenvuorollaan kulttuurin merkityksestä kunnille. Esityksiin pääset tutustumaan verkkosivuillamme.

Seminaarin suolana oli työpajat, joissa kulttuuriammattilaiset eri puolilta Suomea pääsivät kulttuuritoimintalain pohjalta työstämään sitä, miten työpajan teemaan liittyviä asioita voidaan kunnissa edistää. Työpajojen lopputuloksena oli koostaa ne näkökohdat, jotka huomioimalla kunnat onnistuvat toteuttamaan laadukkaita kulttuuripalveluja lain mukaisesti. Työpajojen teemoina olivat rahoitus, hyvät käytännöt, kulttuurihyvinvointi, kuntien ja taiteilijoiden yhteistyö, kulttuurikasvatus, taiteen perusopetus, vapaa sivistystyö ja harrastaminen sekä tiedonkeruu. Voit tutustua työpajoissa syntyneisiin loppulauselmiin alla olevasta esityksestä.

Verkostoseminaari toimi kehittämistehtävän välietappina, sillä Espoon kaupunki jatkaa tulevina vuosina kehittämistehtävän koordinoimista yhdessä Rovaniemen kaupungin kanssa.

Kiitämme kaikkia toimintaan osallistuneita ja yhteistyökumppaneita antoisasta vuodesta 2021!

Teemu Hokkanen
Kirjoittaja on Kulttuuria yhteistuumin -kehittämistehtävän projektikoordinaattori.

Sofia Kuisma
Kirjoittaja on Kulttuuria yhteistuumin -kehittämistehtävän viestinnän suunnittelija.

Vastaa